Pitkä odotus palkittiin vihdoin kun pieni poikavauvamme syntyi käynnistyksellä rv 41+6 28. tammikuuta klo 20.38. <3 Meillä on vauva - olemme perhe!
Tässä sitä on viikon verran ihmetelty pientä nyyttiä. Tuhisija, killittäjä, lussuttaja - se on meidän poika. Hän sulostuttaa ja ihastuttaa, mutta myös se vauva-arjen haastavampi puoli on tullut meille tutuksi. Mies, iskä, jäi kahdeksi viikoksi isyyslomalle, jotta voimme yhdessä tutustua uuteen perheenjäseneemme. En alkuun osannut arvatakaan kuinka tärkeäksi hänen läsnäolonsa osoittautui. Yövalvomiset, syöttämiset, nälkä, huolehtiminen - äidiksi kasvaminen - ovat vaatineet minusta veronsa ja mieheni apu näinä ensimmäisinä päivinä on ollut korvaamatonta. Nostan siis hattua niille äideille, joilla mies ei ole ollut syystä tai toisesta kotiutumisen jälkeen apuna. Samalla kiitän onneani tuosta omasta tukipilaristani. <3
Synnytyskertomuksen kirjoittelen myöhemmin. Toistaiseksi koneen ääressä istuminen on jäänyt vähemmälle ja eteenpäin mennään vauvan aikataulujen mukaan. Toivottavasti pian pääsen asiat kirjaamaan paremmin ylös, jotta todelliset fiilikset eivät unohdu. Nyt ihmetellään toistaiseksi tyytyväisesti tuhisevaa peittopakettia ja valmistaudutaan tulevaan syöttöön rintakumitaisteluineen.
