Uusi bloginimi, uusia aiheita. Elämäni koostuu tällä hetkellä niin monesta erilaisesta palasesta, etten oikein vielä hahmota millaisen kuvan lopulta eteeni saan.
Näitä palasia ovat:
- Esikoisen odotus - laskettuaika 01/2015
- Naimisiinmeno elämäni miehen kanssa - häät 08/2015
- Urheiluseurassa valmennus, hallinnointi ja muu päällepäsmäröinti
- Päätoimisen työn, sivutoimisen työn ja vapaa-ajan välillä kikkailu - en vaan osaa sanoa oikeissa kohdissa "ei".
- Tulevaisuuden uran haaveilu - toinen korkeakoulututkinto tähtäimessä
Olen hienoinen pessimisti-realisti ja välillä maalailen kauhuskenaarioita asioista. Mitä jos? Entä jos sittenkin? Uskallanko? Voisinko? Entä mitä muut tästä ajattelevat?
Mutta mennään asia ja teksti kerrallaan...Nyt raapaisu raskauteni ensimmäisiin viikkoihin.
1) Olen raskaana. 12 viikkoa.
Jotain siellä sisälläni kasvaa, en vain vielä osaa ajatella tätä todeksi. Olen iloinen ja onnellinen, mutta jollain kieroutuneella tavalla aivoni ajattelevat, ettei se ole totta tai ettei vuoden yrittämisen jälkeen sitä vaan tapahdu meille.
9. viikolla näimme mieheni kanssa ultraäänessä pienen ihmeen ensimmäisen kerran: sydän sykki ja pituutta oli 2,5cm. Minä näin "mötin" heti kun ultrakuva tuli näytölle, mutta miehelleni se ei ollut niin selvää. Kuvaa ihmetellään vieläkin! NP-ultra tehdään ensi viikolla. Olen kai alitajuntaisesti varovainen enkä uskalla liioin iloita raskaudesta. Ehkä tämän ultran jälkeen hieman rauhoitun, sikälimikäli sydänäänet siellä näkyy ja kuuluu. Keskenmenon riskinhän pitäisi olla silloin olla jo aika pieni.
Tämän suhteen jään odottamaan ensi viikon fiiliksiä ja ajatusmaailmani muuttumista. Josko sen uskoisi aikuisten oikeasti todeksi!
Ps. Kasvojani juuri eilen vertasin marras- ja maaliskuisiin kuviin. Hyvällä ihonhoidolla todella saa aikaan myös lievän aknen "parantumista". Vai syytetäänkö tästäkin niitä hormoneja? :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti