Tyhmä olo

Odotan ensimmäistä lastamme.
Tämä on ensimmäinen raskauteni.

Kaikki on uutta ja ihmeellistä. Olen lähimmän perhe- ja ystäväpiirini ainoa odottaja, eikä pikkulapsiakaan ole ihan nurkan takana. Joudun siis turvautumaan muiden odottajien blogeihin ja tulevaisuuden kysymyksissä pikkulasten vanhempien kertomuksiin. Googlaan paljon asioita netistä. Se on välillä mukavaa ja välillä turhauttavaa kun ei löydä heti kohtalotovereita. Jokaisen raskaus kun on niin erilainen. (Neuvolastahan saa sitten myös apuja ja asiantuntemusta, mutta se ei ole sama asia.)

(kuva)

 

Viikonloppuna juttelin hyvän ystäväni (jolla ei ainakaan vielä ole lapsia) kanssa ja ihmettelin ääneen, että missä vaiheessa sitä muuttuu epätietoisesta, tietoa janoavasta, "mitä kaikkea vauva tarvitsee?" -tyypistä 'manducoista' puhuvaksi know-it-all -äidiksi. Miksi puhutaan merkeistä ja tarkoista yksityiskohdista, eikä yleisillä käsitteillä? Tai lähinnä miksi esikoista odottavalle äidille pitää puhua näillä ns. lääkäritermeillä? Ensimmäisen kerran kun luin tästä 'Manducasta' niin ajattelin, että onpas hyvä esine/tavara, mutta mihin se liittyy. Olin jollain keskustelupalstalla, mutta kun en piru vie löytänyt sieltä yhtään tekstiä missä olisi päässyt jyvälle sen käyttötarkoituksesta. Ei muuta kuin selaimeen toinen välilehti auki ja hakukenttään: manduca. "Ai se on tuollainen kantoreppu! Oon minä noita nähnyt." Kantoreppu, kantoliina... Nämä sanat painoin aivosoluihini muistiin.

Manduca

Vai pitäisikö tässä verrata siihen, että jos ostaa esimerkiksi kalliin laukun, Louis Vuittonin, niin siitä puhuu merkin nimellä verrattuna muihin omistamiin laukkuihin. Tai sitten jos omistaa monta Vuittonia: Speedyn ja Alman, niin puhuuko niistä sitten tyyliin "taidanpa yhdistää tähän asuun tänään tuon Alman". Eikä siinä vaikka omassa päässä ajattelisi tuolla lailla, mutta jos minulle tulisi joku nyt sanomaan, että se LV Neverfull on vaan niin kätevä ottaa joka paikaan mukaan niin olisin vain hiljaa. "Mikä LV, Neverfull?; mikä tavara se edes on?" Ei, en omista yhtään LV=Louis Vuitton laukkua, enkä tiedä hölkäsen pöläystä noista malleista. Kiitos LV:n nettisivujen, kävin kuolaamassa hienoja laukkuja ja sieltä bongasin malleja. Joku toinen muotitietoisempi nuo olisi varmasti tunnistanut, mutta tällaiselle pulliaiselle vielä muistutukseksi...

 Speedy

 Alma

Neverfull

 

Tai jos lääkäri puhuu thoraxissa näkyvästä parenkyymi-infiltraatista ja pleuranesteestä, niin moniko potilas sen tajuaisi. Siksi on ammattikieli ja sitten se selkokieli. (thorax=keuhkojen röntgenkuva, parenkyymi=toiminnallisesti aktiivinen kudos, infiltraatti=tiivistymä, pleuraneste=keuhkopussissa olevaa nestettä)

Pointtina se, että riippuen kohderyhmästä, pitäisi vähän miettiä mitä puhuu ja millaisia sanavalintoja käyttää. Väliin ärsyttää netin keskustelupalstojen tai tapaamani kaikki-tietävät äidit, jotka ilmeisesti ovat unohtaneet oman esikoisen odotuksen, ja puhuvat niin asiansa tietävästi. No, minulla ei ole ongelmaa kysyä jos en tiedä jotain. Mutta välillä tulee tyhmä olo. Olen vain tietämätön esikoista odottava nuori nainen, puhukaa minulle mielellään sillä selkokielellä.

Sanoin keskustelun päätteeksi ystävälleni, että palauta sitten äkkiä takaisin maan pinnalle, jos alkaa tulemaan liian hifistelyä puhetta.

- rv 22+4 -

Ps. Luen Eve Hietamiehen Yösyöttö-kirjaa. On niin ihana lukea kuinka mies opettelee vauvaeloa, pystyn samaistumaan miehen tiedonjanoon tässä omassa odotusajassani. Vielä pätkä kirjaa lukematta, mutta seuraavaksi annan sen miehelle luettavaksi.