Viisaudenhampaan poisto

Raskaudenajan neuvolaan kuuluu ilmainen suuhygienistin tarkastus ja tietoahan sieltä tuli jälleen tukan juureen. Raskauden aikana hormonit saavat odottavan äidin suunkin sekaisin, kun se happamoituu. Syljen pH laskee, ja kun ottaa usein välipaloja välttääkseen pahoinvoinnin tai kun kohdun kasvaessa mahalaukkuun ei mahdukaan samalla tavalla ruokaa niin hampaat ovat alttiimpia happohyökkäyksille. Hampaiden kiillekin voi kärsiä kun oksentaa joka päivä. Puhumattakaan sitten Mutans-streptokokkien vaikutuksesta hampaisiin...

Pääsin tenttiin: Juonko virvoitusjuomia? Napostelenko? Kuinka usein harjaat hampaasi? Käytätkö hammaslankaa? Syötkö purkkaa tai muita ksylitoli-tuotteita? Ovatko ikeneet vuotaneet verta tai verestäneet?... Ja ohjeita sitä mukaan kun vastasin kysymyksiin. Omalla kohdalla muutosta olisi tarpeen tehdä lankauksen säännöllistämisessä ja ksylitolipastillien syömisessä. Sähköhammasharjaan siirtymisen jälkeen olen ehkä hieman vähemmän saanut reikiä hampaisiini. Olen varmaan saanut tuon streptokokin pienenä ja siksi olen jo karaistunut reikien poraamiseen. Ei puudutetta niihin tarvita! Mutta tälläkin kertaa suuhygienisti löysi reiän ja varattiin sitten aika hammaslääkärille. Silloin myös keskusteltaisiin viimeisen viisaudenhampaan poistosta kun se on osittain puhjennut, mutta kasvaa siellä aivan vinossa.

Tänään siis hammaslääkäri tarkisti hammasrivistöni ja suuhygienistin reiäksi luulema olikin vain kiillevaurio. Ei paikkaa siis siihen. Mutta alhaalta sitten paikattiinkin toinen reikä, joten pora jälleen soimaan. Ennen paikkaamista kuitenkin päätettiin, että otetaan se viimeinen viisaudenhammas sieltä samalla kertaa pois, ja puudutuspiikit laitettiin vaikuttamaan sillä aikaa kun reikää operoitiin. Aijai. Oli taas niin mukavaa se nenän kautta hengittäminen, ettei keskittyisi kurkkuun kertyvään sylkeen. Eivät nämä operaatiot sattuneet. Vähän ehkä vihloi kun reikää porattiin, mutta sen kestää. Viisurin nyppäys ei tuntunut ollenkaan, kiitos puudutuksen. Aiemmat kolme viisuria poistettiin leikkaamalla, eikä sekään sattunut, mutta se hampaan palasiksi lohkominen kuulosti ikävältä korvissa. Noh, selvisin kuitenkin tästä käynnistä.

Lounaalla pystyin kohtuullisesti syömään. Puudutus vaikutti silloin vielä jonkin verran ja kieltä vähän kihelmöi. Mutta edelleen toinen puoli ylähuulesta on vähän jäykkä. Se ei tottele kun yrittää hymyillä tai kun yritti laittaa huulia lusikan ympärille. Katsotaan miten iltapäivää kohden poski turpoaa tai normalisoituuko ylähuuli. Nyt on vähän tyhmän näköinen olo, vaikkei poski vielä turvoksissa ole eikä se huuli nyt roikukaan.

Hammaslääkäri sanoi, että tässä raskauden puolivälin tienoilla on ihan hyvä aika poistaa viisureita - alku- ja loppuraskauteen sitä ei suositella. Joten sinne meni minun viisaus! Toivotaan, ettei tule tulehdusta (kun ei aiemmistakaan leikkauksista ole tullut) eikä kovin paljon tarvisi sitä Panadoliakaan ottaa. Yhden olen ottanut, mutta kauhulla odotan minkälaiseksi olo muuttuu iltaa kohden. Ensimmäistä viisuria leikattaessa pelkäsin niin paljon, että valahdin valkoiseksi jo hammaslääkärin tuolilla ja siitä pari päivää olin hamsteri, joka napsi Buranaa särkyyn.

Ohjeita suuhygienistiltä/hammaslääkäriltä:

• Omasta suuhygieniasta huolehtiminen raskauden aikana. Lankaus ja pastillit!
• Myös isän suun tarkastus (varattiin miehellekin aika) ja tarvittaessa hampulääkärin pakeille.
• Vauvan synnyttyä ei mitään oman suun kautta vauvan suuhun. Mutans-streptokokki tarttuu herkästi aina 2v. asti!
• Pusuttelu myös välttämislistalla, ettei bakteeri kulkeudu suoraan suusta suuhun.
• Imettämistä suositeltiin, oisko ollut ensimmäisen vuoden ajan.

Sitten pienelle lapselle pitää opettaa tietysti hyvät hampaidenhoitotavat, jotta vältyttäisiin kalliilta hoidoilta. Tuote-esittelyajoista muistaakin jotain, kun Colgate-tuotteista meille kerrottiin.

(kuva täältä)