Aamulla klo 7.40 oli labraan aika, ja ohjeena oli olla paastolla 10-12h ennen näytteenottoa. Minä sitten kiltisti lopetin syömisen eilen illalla klo 19 aikoihin, jotta varmasti tällä kertaa paastoarvo saadaan oikein. (Sen yhden kerran kun minulta paastoverensokeri otettiin tässä raskauden aikana niin se oli 0.1 viitearvon yläpuolella, ja minua tentattiin olinko oikeasti ollut paastolla.) Normaalisti illalla syön vielä pienen välipalan ennen nukkumaan menoa, koska yöllä on ollut monesti nälkä - onneksi ei sentään nälästä johtuvaa pahoinvointia! Noh, joka tapauksessa pieni nälkähän siinä ilmoitti olemassa olostaan, mutta nälkä meni ohi, eikä se ollut häiritsevää. Aamullakin olo oli ihmeen hyvä - ei nälän tunnetta. Näin silti painajaisia, että tein ruokaa ja söin, sitten puolessa välissä ruokailua hirveä morkkis kun muistin rasituskokeen. Miten aina saan nämä asiat uniin!?
Ennen sokerirasituskoetta ei saisi kovin rasittaa kroppaa, joten siinä sitten hissukseen pyöräilin terveyskeskukselle. Oikeastaan tällä hetkellä ei edes lujaa poljeta tuon mahan kanssa. Housut painaa alavatsalle ja tiukemmissa ylämäissä kun ei saa keskikropasta tukea polkemiseen niin vauhti väkisin hiljentyy. Terveyskeskuksella olin ajoissa, joten meikkasin siellä vessassa ja menin odottelemaan vuoroani.
Sitten sinne verikokeeseen. Paastoarvo ensin, juomat huiviin ja odottelemaan seuraavaa verikoetta. Iisi homma! Lähes. Verikokeen ottaminen ei vain tunnu kivalta, neula pistää ja pakko katsoa seinille. Onneksi vain yksi putki verta! Sitten labratäti antaa sokeriliuoksen jääkaapista. Pikku törppö, varmaan maistuu sitäkin pahemmalta, ajattelin.
Tällainen oli meidän labrassa sokerijuomana. (Mediq)
Ei tuo nyt niin pahaa ollutkaan kun ensimmäiset kulaukset kaatoi kurkkuun. Maistui vähän sitruunalle ja vadelmalle. Makeaahan se oli kuin mikä. Lantraan aina tuoremehutkin, joten aika äklömakeaa tämä oli niihin sekoituksiin verrattuna. 250ml tätä glukoosijuomaa juotiin ja sitten odottelemaan "odotushuoneeseen" seuraavaa neulan pistosta. (Labraan on tehty vast'ikään remonttia ja tällainen odotushuone 3 hlö:lle oli sinne tehtailtu. TV, lehtiä ja muita sokerirasitusasiakkaita seurana - ihan ok!) "Kokeen aikana tulee olla liikkumatta", mutta pyysin lupaa käydä moikkaamassa entisiä työkavereita. Sain luvan, MUTTA piti kävellä tosi tosi hiljaa. Istuskelin sitten entisten työkavereiden kanssa puolisen tuntia ja palasin näytteenottotiloihin. Huomasin, että jossain vaiheessa vähän heitti päästä, mutta vieläkään ei näläntunnetta tai muuten huonoa oloa ollut tullut. Sitten istahdin odotushuoneeseen ja jalkoja alkoi pakottamaan. Nostin ne penkille ja olo vähän helpotti. Yhtä kaikki varmaan: paasto, sokerilitku, raskaus.. - johan alkaa jalkoja särkemään.
Sitten otetiin toinen näyte kun aikaa sokerijuoman juomisesta oli kulunut tunti. Tällä kertaa toisesta käsivarresta. Neula pisti, katselin seinille, teippi pistokohtaan ja taas odottelemaan ja höpöttämään. Nyt olo oli jo hyvä koko tunnin ajan. Ei heittänyt päästä, eikä ollut nälkä.
Kolmas ja viimeinen verikoe otettiin tasan kaksi tuntia sokerilitkun juomisesta ja sitten pääsin lähtemään töihin. Olin pyörällä liikenteessä, ja matkalla on yksi pitkä ylämäki, joten otin omasta mehusta pari huikkaa ja lähdin polkemaan työpaikalle tietäen, että pian saa hyvää ruokaa. Söin töissä mandariinin, jotta saa vähän verensokereita ylös, sekä ruisnappeja, jotka pitäisivät pahimman nälän lounastaukoon asti pois.
Ja sitten lounaalle paikalliseen opetusravintolaan, Hoviin. Nam! Vihannes-katkarapupata alkusalaatteineen ja amarettokakkuineen ei ollut yhtään huono sokerilitkun maun poistaja!
Muita ohjeita kokeeseen:
-Syö ja juo tavalliseen tapaan edellisenä päivänä
-Ei alkoholia, ei tupakointia (jos polttaa niin lopetus edellisenä iltana)
-Yön aikana voi juoda lasillisen vettä
Ja vinkkejä:
-Ota evästä mukaan näytteenottopaikalle. Mandariini oli aika hyvä!
-Kuuntele kroppaa. Pyydä makuuasentoon, jos tekee huonoa. Jalkojen ylös nostaminenkin voi auttaa.
-Yritän olla oksentamatta, koska silloin koe keskeytyy ja joutuu mahdollisesti tekemään sen jossain vaiheessa uudelleen.
-Älä pelkää sokerilitkun makua liikaa ;)
Tsemppia muillekin sokerirasituskokeisiin!
Ps. viimeinen raskauskolmannes alkaa ihan justiinsa! (jos siis rv27 lähdetään viimeselle kolmannekselle) Hurjaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti