perjantai 15. elokuuta 2014

Raskausajan vaivat

Ajattelin näin huonojen yöunien jälkeen tehdä postauksen raskausoireista/ -vaivoista, joita tähän rv18+1 mennessä minulla on ollut. Toivottavasti seuraavaan tekstiin saa jälleen jotain positiivista hypetystä!

Kursivoidut tekstit omien tuntemuksieni tueksi olen lainannut Helsingin kaupungin äitiysneuvolan sivuilta. (Oman neuvolani ei sijaitse pääkaupunkiseudulla vaan tämä oli mielestäni kattava teksti.)

Ensimmäinen raskauteen liittyvä muutos on kuukautisten poisjääminen. Samaan aikaan monilla naisilla rinnat alkavat aristaa. Raskaudenaikaiset rintamuutokset ovat tavallisimmin rintojen aristus, kasvu sekä joskus lievä maidoneritys. Alkuraskaudessa alavatsalla saattaa olla kuukautiskivun tyyppisiä kipuja, jopa pientä vuotoa.
  • Kuukautiset jäivät pois, mutta epäsäännöllisen kiertoni, 28-46pv, vuoksi en vielä viidennellä viikolla osannut niitä kaivata. 35. pv aloin laskemaan päiviä ja ajattelin, että hitto vie, johan sen testin voisi tehdä. Ja tein. rv 5+0 testi keskellä päivää ja se oli positiivinen.
  • Rinnat eivät aristaneet alussa ollenkaan, eikä ne vielä kasvaneetkaan. Alavatsan kipuja on ollut iät ajat, joten niistä en voinut päätellä olevani raskaana.
Alkuraskauden väsymys on yleistä. Väsymys on toisinaan voimakasta ja johtuu mm. elimistössä tapahtuvista suurista hormonimuutoksista.... Alkuraskauteen liittyy useilla naisilla myös pahoinvointia. Se saattaa olla lievää kuvottavaa tunnetta tai oksentelua varsinkin aamuisin.
  • Noin raskausviikoilla 8-13 olin todella väsynyt. Töissä varsinkin iltapäivästä silmien aukipitäminen oli todella vaikeaa. Iltapäivisin otin lähes aina päiväunet. Väsymys alkoi pikku hiljaa rv13 jälkeen hellittämään ja jaksoin taas lähteä vähän urheilemaankin.
  • Pahoinvointi; Minun kohdallani oli kuvotusta ja yökkäilemistä. En varsinaisesti oksentanut kuin kerran, mutta yökkäykset saivat ravaamaan vessassa. Hajuherkkyys pyykinpesuaineeseen, rasvaisen ruoan hajuun ja roska-astiaan tekivät oman osansa pahoinvointiin. Hampaiden pesu saa edelleen yökkäämään, jota ei ole ennen raskautta tapahtunut. Olisiko hammastahna kurkun suulla jotenkin ällöttävämpää nyt?? Aiemmin kirjoittelinkin, että otin evästä aina mukaan, joten kovin pahaa oloa ei päässyt tulemaan.
Alkuraskaudessa ruumiinlämpö nousee hiukan.
  • Ruumiinlämpöjä seurasin jo puoli vuotta ennen raskautumista, joskus enemmän, joskus vähemmän. Tästä niin hienosti näki koska kuukautisetkin tulevat, eikä tarvinnut aina kantaa kuukautissuojapussia mukana. Lämmöt olivat kuukautisten aikaan n. 36.2, sitten tippuivat hieman -> 36.0. Ovulaation bongaus oli vaikeaa, koska välillä ennen ovulaatiota saattoi lämpö tippua 35.9, mutta toisinaan huomasin seuraavien lämpöjen olevan 36.4. Näihinhän vaikuttaa stressi, huoneen lämpötila yms. yms., joten liikaa ei näitäkään voi tuijottaa. Ovulaation jälkeen lämpö nousi: 36.6-36.8., joka sitten tippui päivää ennen seuraavien kuukautisten alkamista 36.4. Tätä Luomupimun blogia lueskelin näistä ovulaation bongailuista.
Mielialat vaihtelevat raskauden- ja imetyksen aikana nopeasti. Siihen vaikuttavat hormonimuutokset sekä se, että lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ja mullistavia asioita elämässä.
  • Rv8 olin väsymyksen takia herkkähermoinen ja kiukkuileva. Ja kuten tässä postauksessa mainitsin, pientä hormonihirviötä minussakin asuu. Itkuherkkyyttä on eniten. Romanttinen kohtaus tai parisuhteen toisen osapuolen kuolema McLeod's Daughters -ohjelmassa saivat minut pillittämään.
  • Esikoisen odottaminen on ollut jännittävää. Alkuun en meinannut saada tätä raskautta iskostettua päähäni ja nyt kun raskausvatsa alkaa näkymään niin janoaa tietoa tulevasta ja osaa olla onnellinen tästä.
Raskauden etenemisen myötä alavatsalla tuntuu usein kivistystä. Se johtuu siitä, että kasvava kohtu tarvitsee tilaa ja venyttää kudoksia. Raskauden edetessä luuliitokset ja kohdun kiinnikkeet alkavat löystyä relaksiini-hormonin vaikutuksesta. Liitoskivut menevät useimmiten ohi itsestään. Relaksiini-hormoni vaikuttaa löystyttävästi myös suolen ja verisuonten seinämiin. Suolen toiminnan hidastumisesta on seurauksena usein ummetusta, jota voi helpottaa kuitupitoisella ravinnolla, runsaalla juomisella ja liikunnalla.
  • Liitoskivut. Aijjettä. Ne alkoivat noin viikko sitten. Tulevat kuin salama kirkkaalta taivaalta ja välillä joutuu vetämään kaksin kerroin. Eipä silti, kuulin juuri, että kaverin siskolta lähti oikein jalat alta kipujen vuoksi. Näitä on nyt sitten ollut lähes joka päivä. Viime yön uniakin haittasivat kun alkaa yhtäkkiä kivistämään vatsaa. Neuvolan kirjasessa kerrottiin, että kipua tuntuisi nivusissa, mutta minulla tuntuvat koko alavatsalla.
  • Ja se relaksiini-hormonin vaikutus suolentoimintaan... Ummetus rastitetaan myös oirelistalta.
Muita oireita:
  • Suonikohjut ja peräpukamat - ei ole. Vielä ainakaan! Tukisukkien, tai oikeastaan kompressiosäärystimien, käytöstä huomasin olevan apua.
  • Vauvan liikkeet - tuntuvat pieninä muljautuksina. En tunne niitä aina, mutta joskus pitkään istuessa tuntuu tai kun rauhoittuu makoilemaan.
  • Verenpaine - ainakin tähän asti ollut normaali/matalan rajamailla, joten ajoittaista huimausta on ollut.
  • Hemoglobiini (kuljettaa happea soluille, veren nestemäärän lisääntyessä veren solumäärä ei kuitenkaan nouse samassa suhteessa joten Hb laskee) - laskenut minulla 149 (ennen raskautta) -> 121 (rv15+4 mitattu) Parin viikon päästä otetaan taas uudet mittaukset. Ei ole siis ollut tarvetta lisäraudan syömiseen.
  • Aknekasvot: Alkuraskaudessa kasvot kukkivat aikalailla, paiseita oli paljon poskissa ja selässä. Pois jääneiden kuukautisten aikaan rv8 ja rv 12 tuli taas näppyjä ja paiseita, mutta nyt alkaa pikku hiljaa näyttämään iho tasaisemmalta. Tässä on kaksi vaihtoehtoa: joko akne "paranee" ja iho silottuu itsellään, tai sitten kasvot räjähtävät käsiin ja tulee tulehduksellisia paiseita. Toivon ensimmäistä vaihtoehtoa!
Mitä jatkossa:
  • Odottelen ainakin, että liikkeet tuntuisivat vähän selvemmin ja että mieskin pääsisi tuntemaan ne mahan päältä.
  • Ystävä kysyi jo, että pelottaako synnytys. En ole vielä päässyt niin pitkälle ajatuksissani, mutta kaippa sitä saa jossain vaiheessa alkaa miettimään. Yritän olla ottamatta toisten kauhutarinoista liikaa stressiä!
  • Rakenneultra on tulossa tasan kahden viikon päästä! Pikkasen jännittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti