Meillä kävikin nyt niin, ettei mies pääse rakenneultraan mukaan, joten soitin sitten äidin. Ihan vain varmuuden vuoksi, jos sattuukin tulemaan huonoja uutisia. En tiedä mikä täällä on ultrassa käytäntö sen suhteen, ketkä saavat tulla mukaan ultratilanteeseen, mutta kokeillaan kepillä jäätä. Mies on ollut käynneillä mukana kaksi kertaa; ensikäynti, jossa saatiin jo ultrakuvaa, sekä rv12 kun oli niskapoimu-ultra. Viime kerrasta on kuitenkin sen verran aikaa, että vauvahan on ehtinyt siinä ajassa hurjasti kasvamaan. Meitä molempia harmittaa, ettei yhdessä päästä tälle käynnille, mutta minkä työlle voi. Lupasin ottaa videoyhteyden ultrasta mieheen, mutta tuskin taitaa lääkäri siihen edes suostua! Joten ilmoitellaan sitten tutkimuksen jälkeen mitä tohtori kertoo.
Lääkärit ilmeisesti kysyvät haluaako tietää sukupuolen ja jos haluaa, niin muistuttavat vielä, etteivät nämä ennusteet ole 100% varmoja. Jotkut lääkärit eivät edes suostu sanomaan puoleen eikä toiseen, vaikka vanhemmat sukupuolen haluaisivat tietääkin. Meidän neuvolalääkäri on ilmeisesti saanut palautetta kun ei sitten ennusteet olekaan menneet kohdalleen, joten hän ei suostu tekemään rakenneultria. (Sitä paitsi, on typerää mennä valittamaan lääkärille, ettei sitten tullutkaan tyttöä, vaikka sitä lupailit... joo sehän ei ollut 100% varmaa...) En sitten tiedä, onko näistä kuinka paljon huhupuheita, mutta joka tapauksessa meidän rakenneultran tekee toinen lääkäri. Hänestä ainakin on paljon hyvää palautetta, joten uskoisin käynnin olevan miellyttävä, kunhan uutiset vauvan suhteen ovat hyviä.
Ainiin, vauvan liikkeet/potkut tuntuu jo aika selvästi. Ei se mötti siellä koko aikaa elämöi, vaan esim. ruokailun jälkeen toimistotuolissa istuessani tulee pientä iskua. Makuulle rauhoittuessa en välttämättä aina liikkeitä tunne. Aamulla kuitenkin tuli sellaiset tökkäykset, että oli pakko pyytää miehen laittamaan käsi vatsalle. Sanoin aina miehelle kun liikettä tuntui - minun mielestäni vahvasti, mutta mieheni ei tuntenut mitään vatsan päältä. Onhan tästä kirjoissa lukenutkin, että mies joutuu odottelemaan vielä pitkän tovin tunteakseen liikkeet mahan päältä, mutta aina voi yrittää ;) Mieheni jopa kysyi eilen käsi mahan päällä, että joko se on minulle suuttunut, kun ei liiku silloin kun hänen kätensä on mahan päällä. Heh! Vain tytöt voi kiukuta jo kohdussa ;D
Iltapäivään lähdetään näillä odotuksilla:
- Mieheni toivoo poikaa (yllätys!), josta varmaan tulee urheiluhullu, kuten isänsäkin
- Minä toivon pientä tyttövauvaa, vaikka poikaolo tässä on ollut alusta asti
- Vauvalla on kaikki kunnossa, sydän lyö vahvasti ja kehityskaaret ovat kunnossa
- Tuleva mummu alkaa itkemään ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti